Olen tehnyt kolme reissua Filippiineihin kuuluvalle Palawanin saarelle El Nidon kylään vuosina 2011, 2013 ja 2014. Kaikki reissut ovat olleet upeita ja kaipaan El Nidoon edelleen takaisin. El Nidossa on pienen lomakohteen tuntua, paikkaa eivät leimaa isot hotelliketjut ja resortit eikä alueella pyöri isoja turistiryhmiä. Paikkaan löytävät ennemmin backpackerit (no, okei, kiinalaiset ja korealaiset tykkää pyöriä isoissa ryhmissä ja heitä on nykyään joka paikassa, mutta varsinaisesti pakettimatkoja kohteeseen ei tehdä). Vaikka El Nidoon on hieman vaikea päästä ja olen kärsinyt siellä kahdesta ruokamyrkytyksestä, on paikka ollut kuitenkin minulle rentouttavampi lomakohde kuin mikään muu ikinä. El Nidossa olen tutustunut mahtaviin tyyppeihin ja tehnyt upeita sukelluksia. Olen tehnyt kaikki reissuni huhti-toukokuussa, jolloin paikassa on rauhallisempaa ja näkyvyydetkin ovat kohdillaan. Tosin toukokuun lopulla 2011 kelit alkoivat jo olla sateisemmat, mutta huhtikuun puolella kelit ovat olleet hyvät.
Sukeltamisen lisäksi El Nidossa voi käydä island hoppingilla, vuokrata kajakin tai moottoripyörän, vierailla lähirannoilla ja viihtyä rantabaareissa, niin pitkään kuin vain sukelluspäivän jälkeen jaksaa. Island hoppingilla olen ollut kerran 2011 ja silloin otimme oman veneen. Hintaan kuului ruuat, jotka olivat erittäin hyvät, mutta syömästäni kalasta sain elämäni pahimman ruokamyrkytyksen, jonka jälkeen en ole enää syönyt kalaa ulkomailla. Olemme myös vuokranneet moottoripyörän, jolla pääsee huruttelemaan saaren hiekkaisia teitä. Tarkoituksemme oli ajaa 25 km päähän Nacpan rannalle, mutta ajelimme ohi ja päädyimme ajamaan varmaan 200 kilometriä San Fernandoon ja siitä vielä eteenpäin jonkin matkaa. Bensiiniä sai ostettua kokispulloissa lisää. Tämä oli paras moottoripyöräajelu ikinä, joskin teiden kunnon takia hieman vaarallinen. Rannoista tietä pitkin mentäessä lähin ranta on Las Cabanas ja vähän kauempana on Nacpan Beach. Jos ei sukella, niin island hoppingia ei kannata jättää väliin jos haluaa nähdä maisemia joista El Nidon kauneus lähtee. Island hoppingin voi järjestää myös yksityisenä ja pyytää ilmeisesti viemään myös muille kuin perus turistikohteille.
Turistivirrat kasvavat jatkuvasti ja liiketoimintakenttä elää. Kuvaavaa on, kuinka moni dive master on perustanut oman liikkeensä sen jälkeen kun olen El Nidossa ensimmäisen kerran käynyt. Tein El Nidossa sukelluskurssini vuonna 2011 Palawan Diversilla, jossa operations managerina oli Jose, joka nykyään operoi Deep Blue Seafarilla. Opettajanani japanilainen Yoshi, joka on nyttemmin perustanut oman El-Dive liikkeensä. Vaikutuin tuolloin hänen omistautumisestaan sukeltamiselle ja kärsivällisyydestään kurssin vetämisessä. Tuolloin Palawan Diversilla dive master instructorina oli paikallinen Iane, joka on myös perustanut oman liikkeensä Palaoyu Dive Resortin, jonka hän omistaa yhdessä siskonsa kanssa. Iane on kouluttanut monet dive masterit. Palawan Diversille 2013 työskennellyt paikallinen Pot oli seuraavana vuonna perustanut oman El Nido Puro liikkeensä. Itse olen sukeltanut ranskalaisomisteisen Palawan diversin kanssa sekä Palaoyun kanssa, ja voin varmuudella suositella mainituista kaikkia muitakin dive shopeja.
Kolmessa vuodessa paikka on tosiaan muuttunut jonkin verran, ja arvattavasti uusia hotelleja tullaan rakentamaan lisää ja uusille rannoille. Lähirannoilla monet maakaistaleet on jo myyty käytännössä ulkomaisille omistajille erilaisten järjestelyjen kautta, ja maapläntit odottavat rakentajaansa. Rakentamista hidastaa byrokratia ja korruptio, kuten olen saanut kuulla kolmisen vuotta lupa-asioiden kanssa tapelleelta hollantilaispariskunnalta, joka omistaa pätkän Duli-beachilta. Ei voi kuin toivoa, että tulevaisuuden väistämätön turismin kasvu olisi kestävällä pohjalla, ja esimerkiksi aivan rantaan kiinni rakennettujen hotellin viemäröinti ei menisi suoraan veteen ja ympäristömaksulla saataisiin muutakin kuin yksi roska-auto. Ulkomaalaisomisteinen Art Cafe näyttää olevan edelläkävijä näissä asioissa, mikä näkyy heidän käyttämissään aurinkopaneeleissa ja merellä heidän asennuttamissaan ankkuroimispoijuissa. Kehitys on paljolti yritysten ja paikallisten asenteiden käsissä, sillä julkinen puoli on korruptoitunutta ja verorahoilla ei ole saatu edes ympärivuotisia sähköjä kaupunkiin.
Miten sinne pääsee?
El Nidoon päästäkseen on ensin lennettävä Palawanin pääkaupunkiin Puerto Princesaan. Monet turistit tulevat myös Coronilta veneellä, mutta yhdenkään en ole kuullut sitä kyytiä kehuvan (luvatun 5 tunnin sijaan voi kestää 9 tuntia). Jos lentää Cebu Pacific Airilla, kannattaa varautua myöhästymisiin. Puerto Princesasta pääsee El Nidoon minivanilla tai bussilla. Minivan kyydit ovat olleet surkeita kokemuksia, mutta olivat esim. vuonna 2011 ainoa vaihtoehto. Minivanissa kannattaa varmistaa, että saat paikan jossa ylipäätään mahdut istumaan ja että sinulla on niskaan asti yltävä oikea penkki, koska matkalla nuokkumisesta ei muuten tule mitään. Sen lisäksi olen itse kulkenut El Nidoon Roro-bussilla, joka kuitenkin joutui ensin bussikolarin takia hidastamaan aikataulujaan ja on nyt näemmä poissa toiminnasta. Sen lisäksi välillä operoi tällä hetkellä Cherry bussi. Bussiin nousee matkan varrelta lisää porukkaa, joka hidastuttaa matkaa ja täyttää bussin käytäviä pikkuhiljaa. Jokaisessa vaihtoehdossa on huonot puolensa, kulkuvälineet eivät todellakaan lähde ajallaan eikä matkustaminen ole mukavaa. Matkalla pysähdytään kahdesti (Roxas ja Taytay). Yleensä lentokentällä on vastassa joukko innokkaita tricycle kuskeja, jotka tuppaavat minivan kyytejä. Puerto Princesa on monelle yhden yön kaupunki, paikka josta nostetaan rahaa tai käydään pidentämässä viisumia, eikä siellä oikein ole turisteille mitään nähtävää.
Missä kannattaa yöpyä?
El Nidon keskustassa on monia majoitusvaihtoehtoja, ja siellä yöpymisen etuna on ruokapaikkojen läheisyys ja rantaelämä illalla. Toisaalta illalla ja aamulla moottoripyörien meteli saattaa vilkkaimpien katujen varrella häiritä. Kukkojen kiekumiselta ei kai voi välttyä missään, joten korvatulpat mukaan. Rannalla voi ottaa aurinkoa, mutta veneiden kansoittama rantavesi on likaista. Corong-corong on rauhallisempi ja siellä auringonlaskut ovat upeita. Sieltäkin pääsee halvalla tricycle kyydillä käymään kylillä. Palawan diversilla sukeltaessani olen yöpynyt viereisessä Rosannasissa, joka on helpottanut aikaisia herätyksiä.
Erityishuomioita:
El Nidossa sähköt ovat päällä vain osan päivästä, klo 14-06. Joissakin paikoissa on omat generaattorinsa. Nykyään joka paikassa on wifi, mutta se toimii tietysti vain kun sähköt ovat päällä. En tiedä miten pilaantuvia ruokia säilytetään kun sähköt ovat poikki, mutta itse olen kärsinyt jo elämäni ainoat kaksi ruokamyrkytystä juuri El Nidossa.
El Nidossa ei ole ainakaan aiemmin ollut pankkiautomaatteja, joten kannattaa nostaa rahaa Puerto Princesasta. Paikan päältä saa kuitenkin maksua vastaan nostettua rahaa luottokortilla Art Cafesta (+5%? vastaan) ja sukellukset voi yleensä maksaa luottokortilla.
Koska El Nidosta on pitkä matka ”sivistyksen pariin”, kannattaa pitää erityistä huolta omasta terveydestään. Paikasta toki löytyy paikallinen sairaala, mutta ei todellakaan mitään viiden tähden kansainvälistä vakuutussairaalaa. El Nidossa kannattaa olla tarkkana mitä syö. Monet viettävät paikassa vain sen kolme päivää, joten ei ole mukavaa aika menee hukkaan vatsaongelmien kourissa. Vatsaongelmat ovat liian tuttuja myös paikallisille ja dive mastereillekin. Lisäksi kannattaa suojautua denguelta. Malarian todennäköisyydestä en tiedä, mutta alue on myös malaria-aluetta. Omat ruokamyrkytykseni ovat menneet yössä/päivässä ohi, mutta ne ovat jättäneet kuitenkin ruokahaluttomuuden, joka heikentää jaksamista sukelluksilla. Sukelluspaateilla ei myöskään ole tarjolla sellaisia vessaolosuhteita, joita maha löysällä kaipaisi (tai siis yleensä mitään vessoja). Terveysriskeistä täällä. http://www.fitfortravel.nhs.uk/destinations/asia-%28east%29/philippines.aspx
Hintatasosta:
Hinnat ovat olleet nousujohteisia, mutta tässä 2014 hintoja alueelta.
Matkustaminen:
- Lentokenttien terminaalimaksut: PPS terminaali 40 pesoa ≈ 0,80 €, Manila 550 ≈ pesoa 11 € (tätä en muista ihan tarkkaan)
- Minivan El Nidoon 700 pesoa ≈ 13,50 €
- Roro bussi El-Nidoon 380 pesoa ≈ 7,50 € (tämä siis poissa toiminnasta, Cherry bussi on ehkä 500 pesoa ≈ 10 €)
- Lentokentältä Puerto Princesan bussiterminaaliin 200 pesoa ≈ 3,80 € – en tiedä oliko ylihintaa mutta tämän verran maksettiin
- El Nidossa bussiterminaalilta keskustaan 50 pesoa ≈ 1 €
- Tricycle kyyti Corong-corongin takana olevalle Las Cabanasille 150 pesoa, El Nidon sisällä ei tarvitse maksaa kyydistä siis juuri mitään vaikka tricycle kuskit yrittävätkin pyytää vaikka mitä
Ruuat ja juomat:
- Olut ravintolassa: 60-70 pesoa ≈ 1-1,40€
- Ruoat: 180-250 pesoa ≈ 3,50-5€ (länsimaisemmat ruuat 300-450 ≈ 6-9€)
- Vesipullo 1,5 l 25-30 pesoa
Aktiviteetit:
- Sukellukset 78 € / 3 sukellusta. Palawan diversin sivuilta löytyy heidän hintansa eri kursseille, hinnat ovat näköjään nousseet ja OWD on tällä hetkellä 425 € (kurssin suorittaneille seuraavat sukellukset halvempia). Palawan divers ei ole sukellusshopeista halvin, mutta täällä sukelluskurssin suorittaminen on joka tapauksessa kallimpaa kuin Thaimaassa tai Malesiassa. Luvassa on kuitenkin laadukasta opetusta, pienryhmiä ja jopa henkilökohtaista opetusta etenkin low-seasonilla.
- Island hopping: 1200-1400 pesoa ≈ 14-18 €
- Las Cabanas beach 150 pesoa / suunta ≈ 3 €
- Nacpan beach 1400 pesoa ≈ 27 €
- Moottoripyörä 700 pesoa ≈ 13,50 €
- Snorklaus 1200-1400 pesoa ≈ 23-27 €
- Sim-kortti 40 pesoa ≈ 0,80€
Hotelleja on eri tasoisia ja hintaisia, itse olen maksanut hotellihuoneesta 30-50 euroa per huone (eli 15-25/naama).
Päivittäiset menoni hotelleineen ilman sukelluksia on ollut kaikkea väliltä 20-40 euroa.
**************
Yritin kirjoitella vähän juttua sillä tavalla, että olisi hyötyä El Nidoon haluaville. Kommentoi jos on korjattavaa ja lisäkysymyksiä niin vastaan mielelläni. Tervemenoa matkalle Palawanille, mutta älkää pliis pilatko paikkaa!
lauraseelaurado 